HALLITUKSEN POLITIIKKA ON UHKA LAPSIPERHEKÖYHYYDEN LISÄÄNTYMISELLE
Orpon hallitusohjelmassa on linjattu erittäin monia leikkauksia heti tulevalle syksylle. Budjettilakeja on valmisteltu kiireellä hallituksen ensi vuoden budjettia varten ja moni leikkaus osuu sosiaaliturvaan, heikentäen muun muassa yli 160 000 lapsiperheen arkea. Sosiaaliturvaa aiotaan leikata valtion talouden tasapainottamisen nimissä, mutta todellisuudessa lainan tarve ei pienene. Leikkausten säästöt menevät veronkevennyksiin suurituloisimmille, eikä talouden tasapainosta ole tietoa.
Monet sosiaaliturvaleikkaukset tekevät perheiden elämästä hankalampaa. Useissa tukimuodoissa on erillisiä lapsikorotuksia, joilla on pystytty jossain määrin vastaamaan lapsiperheiden korkeampiin kustannuksiin. Nyt näitä lapsikorotuksia ollaan poistamassa jopa kokonaan, esimerkkinä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lapsikorotus. Sosiaaliturva on sidottu indeksiin, joka on pitänyt etuuksien tason kohtuullisena kasvaviin kustannuksiin nähden. Nyt nämä indeksikorotukset ollaan myös jäädyttämässä koko hallituskauden ajaksi. Ruoan ja energian hinta, vuokrien ja korkojen nousu sekä yleinen hintatason nousu väkisinkin ajavat yhä useamman perheen tukalaan asemaan. Kustannusten noustessa myös muun muassa harrastusten, työmatkaliikenteen, soten asiakasmaksujen ja lääkkeiden osalta, kustannukset kasautuvat moniin perheisiin.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvova lapsen oikeuksien komitea on 2.6.2023 antamissaan suosituksissa kehottanut Suomea välttämään sellaisia sosiaaliturvan leikkauksia, jotka kohdistuvat köyhyysriskissä oleviin lapsiin, mutta hallitus on ohittanut suositukset esityksissään täysin. Suomen sosiaali ja terveys ry arvioi myös, että pienituloisissa perheissä elävien lasten määrä tulee leikkausten myötä kasvamaan vuonna 2024 jopa 12 700 lapsella.
Köyhyyden määritelmä ei ole vain taloudellinen. Se on paljon moniulotteisempi ilmiö, jolla on pitkäkantoiset seuraukset. Pahimmillaan se aiheuttaa elämänmittaisen vaikutuksen siirtyen myös sukupolvelta seuraavalle. Köyhyys on taloudellista, mutta myös sosiaalista ja emotionaalista puutetta. Lapsiperheköyhyys vaarantaa kaikissa ilmenemismuodoissaan lapsen hyvinvoinnin, sillä se rajaa lapsen yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua. Vanhemmat usein tinkivät kaikesta omastaan tarjotakseen lapselleen parastaan, uuvuttaen itsensä, joka ei ole lapsen, perheen eikä yhteiskunnan etu. Köyhyys näkyy tutkimusten mukaan myös lapsen elämässä myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina ja sitä tulisi pyrkiä ennaltaehkäisemään huolehtimalla kohtuullisesta toimeentulosta ja oikea-aikaisesta avusta. Suomessa lasten köyhyys- ja syrjäytymisriski on ollut Euroopan alhaisinta, ja sitä on selittänyt riittävä sosiaaliturvajärjestelmä.
Hallituksen leikkaukset luovat nyt edellytyksiä lapsiperheköyhyyden lisääntymiselle ja tämä on suora arvovalinta politiikassa. Leikkauksilla vääriin asioihin emme pelasta Suomen valtion velkaantumista, emme käännä velkasuhdetta emmekä saa työllisyyttä tavoitellusti kasvuun. Päin vastoin, tulemme sammuttamaan tulipaloja ja "ihmettelemään" pahoinvoinnin lisääntymistä tulevaisuudessa yhteiskunnassamme. Lapsissa on Suomen tulevaisuus, ja heiltä leikkaaminen ei ole Suomen etu.