KOULUTUS -KUNTIEN TULEVAUSUUDEN YKKÖSTEHTÄVÄ Terveiset kuntapäättäjätapaamisesta Sanna Marinin, Sirpa Paateron ja OAJ:n asiantuntijoiden kanssa

Osallistuin menneellä viikolla SDP:n ja OAJ:n järjestämään kuntapäättäjille tarkoitettuun tilaisuuteen koulutukseen ja sen tulevaisuuteen liittyen. Paikalla Teams-tilaisuudessa oli OAJ:n erityisasiantuntijoiden lisäksi pääministerimme Sanna Marin sekä kuntaministeri Sirpa Paatero ja koulutuksesta kiinnostuneita kuntapäättäjiä ympäri suomen. Osallistuin ainoana Oulusta tähän tilaisuuteen. Ministerit kertoivat menneellä hallituskaudella tehdyistä koulutukseen liittyvistä uudistuksista, rahoituksesta sekä tulevaisuuden linjoista. Tässä julkaisussa jaan joitakin esiin nousseita keskeisiä asioita tapaamisen pohjalta.

Pääviesti tilaisuudessa ministerien osalta oli, että SDP näkee koulutuksen erittäin tärkeänä mm. tulevaisuuden työllisyyden kannalta ja siihen tullaan panostamaan jatkossakin vahvasti. 

Alla nykyisen hallituskauden koulutusuudistuksia:

-Rahoitusta jokaiselle koulutusasteelle on parannettu

-Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettu

-Ryhmäkokoja varhaiskasvatuksessa on pienennetty

-Asiakasmaksuja on laskettu varhaiskasvatuksessa

-Koulutuksellista tasa-arvoa on parannettu perusopetuksessa (OKM-rahoitus)

-Pidennetty oppivelvollisuus ja maksuttomuus toiselle asteelle

-Korkeakoulujen kokonaisrahoitusta on lisätty

Pääministerin sanoin, yksi tulevan kehysriihen kärjistä on koulutuksen ja rahoituksen turvaaminen jatkossakin. Rahoitusta pyritään lisäämään koulutukseen edelleen ja huomioimaan tutkimus ja tuotekehitys myös entistä paremmin. 

Paatero muistutti puheenvuorossaan kuntapäättäjien roolista koulutuksen järjestäjinä kunnissa. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntien ykköstehtävä tulevaisuudessa on koulutuksen järjestäminen. Tämä kommentti oli ilahduttavaa kuultavaa, sillä toivon tämän nousevan vielä vahvemmin kehityskohteeksi myös Oulussa. Kuntapäättäjillä on suora vaikutusmahdollisuus koulutuksen laatuun mm. ryhmäkokojen, tuen toimivuuden, työhyvinvoinnin ja lähikouluverkoston kautta. Jatkossa on syytä valita päättäjiä, jotka arvostavat lasten ja nuorten arjen hyvinvointia ja koulutuspolun merkitystä myös työelämän kannalta. Tänä päivänä lähes jokainen työ vaatii koulutuksen ja on huolehdittava, että tekijöitä ja osaajia jokaiselle alalle riittää tulevaisuudessakin.

Paateron mukaan jatkossa tarvitaan kehitystä mm. tietopohjan parannukseen, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi oikeus yhdenvertaiseen koulutukseen kuntien välillä. Tutkimusta tarvitaan esim. talouteen, tuntikehykseen, ryhmäkokoihin ja tuen saantiin liittyen. Toimenpiteet vaativat tulevaisuudessa myös lakiuudistuksia. Välähtipä puheissa jopa velvoittavuuskriteerit laadun riittävyyteen palveluiden tuottamisessa tulevaisuudessa. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden (SOTE) siirtyessä hyvinvointialueille ja työllisyys- ja elinkeino (TE)-palveluiden siirtyessä kuntien vastuulle aiheuttavat suuria muutoksia. Valtionosuusuudistus joudutaan väistämättä tekemään, siirtymäajalla vuoteen 2025.

Keskustelussa nousi myös juuri Helsingin sanomissa julkaistun mielipiteen pohjalta hankehumppa-termi esiin. Paatero ymmärsi asian, mutta totesi Opetus- ja kulttuuriministeriön joutuvan kohdentamaan rahoitusta ja avustusten hakemista ja raportointiaan varten he tarvitsevat myös "kentältä" tiedon hankkeiden toteutumisesta ja oikeasta kohdentumisesta. Asian suhteen toivottiin luottamusta entistä enemmän kuntien suuntaan. Kuitenkin nousi myös esille, että tulevaisuudessa Valtiovarainministeriön uudistuksen myötä pyritään yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään rahoitusten hakuprosessia.

Viime syksynä otin esiin hoitajapuolella jo ajankohtaisen työntekijäpulan myös opetus- ja kasvatusalalla. Sama aihe oli myös tämän tapaamisen yksi tulevaisuuden huoli. Mikäli haluamme pitää suomalaisen koulutuksen laadukkaana, henkilöstön jatkuvaan lisäkoulutukseen, työn houkuttelevuuteen ja palkkaukseen tulee kiinnittää huomiota. Koulutuksen laadulla on valtavia vaikutuksia tulevaisuuden osaamisen ja työelämän kannalta. Työhyvinvointi on henkilöstön lisäksi myös lapsia ja nuoria vahvasti koskeva aihe. Hyvinvoiva henkilöstö tarjoaa laadukkaat palvelut, myös opetusalalla.

Tulevista uudistuksista nousivat esille mm. varhaiskasvatuksen tuen tasojen yhdenvertaistaminen perusopetuksen kanssa. Tällä pyritään vaikuttamaan lasten hyvinvointiin ja tuentarpeisiin tarpeeksi ajoissa, jotta apua voitaisiin saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuentarpeen ilmettyä. 

Omassa puheenvuorossa nostin esiin opettajamitoituksen. Tällöin lapsilla olisi mahdollisuus opiskella kohtuullisen kokoisessa ryhmässä, tullen huomioiduksi yksilönä ja saaden tarvitsemaansa tukea matalalla kynnyksellä paremmin, suuriin ryhmäkokoihin verrattuna. Lisäksi kaipaamme opettajarekisteriä, joka auttaa tilastollisessa vertailussa kelpoisten opettajien osalta, helpottaa rekrytointia ja mahdollistaa muidenkin oleellisten tietojen järjestelmällisen taltioinnin. Jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus koulutuksen saaneeseen opettajaan. Myös tuen toteutumisen huoli oli yksi nostoistani. Tällä hetkellä on tilanne, ettei lapset saa tarvitsemaansa tukea, eikä pienryhmäpaikkoja riitä kaikille niitä tarvitseville. On kohtuutonta odotuttaa perheitä yli puoli vuotta selvityksiä varten. Tukea tulisi löytyä oikea-aikaisesti. Toivottavasti tulevaisuus tuo toivottuja muutoksia ja osaltani  pyrin edesauttamaan asioiden toteutumisessa mahdollisuuksieni mukaan.

Mikäli haluat keskustella lisää koulutukseen liittyvistä aiheista, laita viestiä, niin keskustelen mielelläni aiheesta. :)