NUORTEN TALOUSHUOLET JA YLIVELKAANTUMINEN ON YKSI MIELENTERVEYSONGELMIEN JUURISYY

Eduskunnassa käsitelty välikysymys nuorten tulevaisuudesta on aiheellinen. On surullista, että hallituspuolueet ovat valinneet kovien leikkausten maksajiksi juuri nuoret ihmiset. Heidät, jotka tarvitsevat ja ansaitsevat vakautta toimeentuloon ja uskoon tulevaisuudesta. Nuoret aikuiset, joita yhteiskuntamme tarvitsee työkykyisinä ja hyvinvoivina, ei mielenterveytensä ja työkykynsä menettäneinä.

Tilastojen mukaan vuonna 2021 nuoria alle 29-vuotiaita oli Suomessa yli 1,7 miljoonaa, joka oli 31% koko väestöstä. Puhumme siis isosta joukosta ihmisiä, joiden arkeen leikkaukset nyt kovimmin osuvat. Vaikka tutkimusten mukaan suurin osa nuorista voi edelleen hyvin, silti yleisimpiä kuolinsyitä nuorilla on itsemurhat ja huumekuolemat. Kenenkään ei tulisi tarvia hyvinvointiyhteiskunnassa menettää uskoaan tulevaan ja päättää elämäänsä. Ikävä kyllä silti olemme tilanteessa, jossa nuorten pahoinvointi lisääntyy, rikollisuus kasvaa ja raaistuu sekä velkaongelmat ovat liian monen nuoren aikuisen arkea. Taloudellisella turvallisuudella, eli tunteella riittävästä toimeentulosta on vahva yhteys mielenterveyteen ja juuri niihin juurisyihin olisi puututtava.

Nyt esimerkiksi hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset opintotukeen vaikuttavat heikentävästi nuorten taloudelliseen asemaan. Keskimäärin opintotuki tippuu n. 150 eurolla kuussa. Samalla arvioiden mukaan tulevaisuuden korkeakouluopiskelijalla on valmistumisensa jälkeen opintolainaa n. 40 000 euroa ja se on paljon. Jokainen opiskelija kun ei valmistuttuaan saa heti vakituista työtä tai muuten korkeaa elintasoa pitkästä koulutuksesta huolimatta. Tulevaisuuden näkymät, perheen perustaminen ja omaan asuntoon säästäminen on entistä haastavampaa velkataakkaa samalla lyhennettäessä. Sivistysvaliokunnan kuulemisissa nousi esiin myös tieto siitä, että jo nyt asuntolainan saanti opintolainan vuoksi on haastavaa.

Hyvänä asiana voidaan tietysti nähdä kuitenkin opintojen ohessa tehtyjen työtuntien määrän kasvu, mutta huomioitaessa opintoaikojen pitkittyminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen, kehityssuunta ei ole oikea. Opiskelu on täysipäiväistä työtä alasta riippuen ja nuoria pitäisi kannustaa valmistumaan tavoiteaikojen puitteissa.

Hallituksen leikkaukset osuvat nyt kuitenkin kohtuuttomasti nuoriin aikuisiin. Opiskelijoiden lisäksi nuoret perheet kokevat epävarmuutta taloudellisesta pärjäämisestään. Tänä päivänä keskituloisellakaan ei jää palkastaan säästöön. Arvioiden mukaan tulevat leikkaukset ajavat kymmeniä tuhansia lapsia köyhyysrajan alapuolelle ja vaikutukset tulevat näkymään yhteiskunnallisesti vuosien päästä. Köyhyys lisää riskiä syrjäytymiselle, mielenterveysongelmille ja päihderiippuvuuksille ja periytyy seuraavillekin sukupolville. Maksamme jo nyt vuosittain 11 miljardia euroa mielenterveyshaasteista.

Nyt ei ole aika sulkea silmiä, vaan todeta leikkausten yhtenäisvaikutukset nuoriin ihmisiin.