PAREMPI PERHEPOLITIIKKA LUO TULEVAISUUTTA (Forum24, 2.8.2023)

Suomessa hankitaan tänä päivänä ennätyksellisen vähän lapsia. Vuoden vaihteessa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32, kun väestön luonnollinen uusiutuminen vaatisi vähintään 2,1 lasta. Väestöliiton perhebarometrista 2022 käy ilmi, että 85% suomalaisista 20-45 vuotiaista haluaisi ihannetilanteessa lapsia. Syystä tai toisesta lapsia ei ole joko onnistuttu saamaan tai lapsiluku on jäänyt omia toiveita pienemmäksi. Omasta tahdostaan lapsettomien määrä on n. 15% alle 45-vuotiaista.

Lainsäätäjänä yksilökohtaisiin olosuhteisiin ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan vaikuttaa, mutta paremmalla perhepolitiikalla voimme vaikuttaa siihen, että lapsia syntyisi nykyistä enemmän ja perheiden arki olisi inhimillistä.

Ensimmäisenä toimena tulee tarkastella lapsiperheiden taloudellista asemaa. Edellisvuonna lapsiperheköyhyydessä toimeentulotukea saaden eli n. 52 000 lapsiperhettä ja n. 130 000 lasta. Joka kolmas 8. ja 9. luokkalainen kertoi myös kouluterveyskyselyssä perheensä taloudellisen tilanteen olevan huono tai vain kohtalainen. Juurisyitä köyhyyteen olivat esimerkiksi muuttuneet työtilanteet, erot, sairastumiset tai ylivelkaantuminen. Mielestäni tilastot kertovat lapsiperheköyhyyden vakavuudesta ja siitä, että tarvitsemme enemmän konkreettisia tekoja tilanteen suunnan muuttamiseksi.

 
Toiseksi, useampi ilmoittaa haluavansa kehittää työuraansa mieluummin kuin keskittyä lapsiin. Tämä on ymmärrettävää tasa-arvon näkökulmasta. Paremman perhe-elämän kehittäminen olisi niin työnantajien kuin työntekijöidenkin etu. Kotivanhempien kohdalla taloudellinen asema heikkenee ja parisuhde voi muuttua riippuvuussuhteeksi, jossa työssäkäyvällä puolisolla on taloudellinen valta. Yksiselitteistä ratkaisua tilanteen parantamiseksi tuskin on, mutta keinoja tulee mielestäni pohtia.

Kolmantena, suurin osa toivoo saavansa lapsia ja mielestäni olisi yhteiskunnallisesti järkevää tukea haaveita hedelmöityshoitojen maksuttomuuden kautta. Joka kuudes hedelmällisessä iässä oleva pari kokee tahatonta lapsettomuutta, mutta kuitenkin 80% hoitoihin osallistuneista onnistuvat. Tahaton lapsettomuus on henkisesti hyvin raskasta ja hoitoihin ei ole kaikilla varaa. Aihe on arka, mutta siitä täytyy keskustella halutessamme lisätä perhemyönteisyyttä ja etsiä juurisyitä, joihin vaikuttaa.

 

Tiukassa valtion taloudellisessa tilanteessa on helppoa argumentoida, ettei lisäpanostuksiin ole varaa. Tosiasia on, että Suomeen syntynyt lapsi on myös tulevaisuuden veronmaksaja, joka maksaa itsensä takaisin. Valtion talouden rakenteellista alijäämää ei voida tasapainottaa, jos leikkaamme sen tulevaisuudestamme. Paremmalla perhepolitiikalla luomme tulevaisuutemme ja konkreettiset toimet ovat välttämättömiä.