Turvallisuus edellä – rajalaki on puolustuksemme tuki Venäjän hybridivaikuttamista vastaan

Meneillään oleva keskustelu rajalaista on herättänyt voimakkaita tunteita ja lisännyt vastakkainasettelua niin puolueiden välillä, kuin sisälläkin. Osa on nähnyt uuden lain valmistelussa vaaran siitä, että Suomi astuisi samalle tielle kuin Unkari ja Puola, joiden maahanmuuttopolitiikkaa on syytetty ihmisoikeusloukkauksista. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että ehdotettu rajalaki ei ole askel samaan suuntaan, vaan kyseessä on poikkeuslaki, jonka tarkoitus on vastata tilanteeseen, joissa itänaapurimme uhkaa kansallista turvallisuuttamme käyttäen turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen välineenä.

Ihmisten välineellistäminen hybridivaikuttamiseen ei ole pelkkää spekulaatiota, vaan perustuu konkreettisiin esimerkkeihin, joissa valtiot ovat käyttäneet pakolaisvirtoja poliittisen painostuksen välineenä. Meidän on osoitettava Venäjälle, että Suomi ei taivu eikä alistu minkäänlaiselle vaikuttamiselle ja että puolustamme maatamme vakaasti ja varmasti.

Huolet ihmisoikeuksista, kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden noudattamisesta ovat ymmärrettäviä, mutta haluan korostaa, ettei lakia tulla soveltamaan normaaliin maahanmuuttopolitiikkaan. Tavallinen turvapaikanhaku ja maahanmuutto jatkavat kulkuaan nykyisten sääntöjen ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Uutta rajalakia sovelletaan vain, kun on selkeästi määritelty poikkeustilanne, joka uhkaa kansallista turvallisuuttamme. Siinäkin tilanteessa laki huomioi haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten, kuten esimerkiksi lasten oikeudet. SDP vaati ja sai neuvotteluissa läpi useita tarkennuksia ja parannuksia alkuperäiseen lakiesitykseen, joiden myötä pyrimme varmistamaan, että laki vastaa kansalliseen turvallisuuskysmykseen, mutta on myös mahdollisimman tasapainoinen kokonaisuus muiltakin osin.

Tilanne ei ole toivottava, mutta mielestäni emme voi väittää tehneemme kaikkea voitavaa Suomen ja suomalaisten eduksi, ellei meillä ole riittäviä keinoja torjua Venäjän mahdollisia hyökkäyksiä. Siksi mielestäni lakiesitys tulee hyväksyä eduskunnassa, kun siitä tällä viikolla äänestämme. Myös perustuslakivaliokunnan lausunto, joka tukee lain säätämistä, vahvistaa luottamustani siihen, että laki on perustuslain mukainen, säädettävissä ja tarpeen.

Muistutuksena totean myös, että itärajamme on ollut kokonaan suljettuna kuukausia päätöksellä, jota pidettiin välttämättömänä ja hyväksyttävänä. Siinä tilanteessa nykyisen kaltaista vastakkainasettelua ei ollut, kuten ei ollut rajasulun mahdollisuuttakaan säädettäessä muutama vuosi takaperin. Nyt, kun ehdotetaan lakia, joka mahdollistaisi osittaisen sulun määräajaksi poikkeustilanteessa, vastustus on julkisuudessa merkittävää. Tästä herää kysymys, miksi osittainen sulku, joka toteutetaan tarkasti harkituin perustein, olisi suurempi ongelma kuin täydellinen sulku, jota nyt koemme. Näen suurempana ihmisoikeusloukkauksena rajojen täydellisen sulkemisen kuin tilannekohtaisen ja paikkakohtaisen toiminnan, joka on suunniteltu suojaamaan meitä konkreettiselta Venäjän uhalta.

Lopuksi totean, että kansallinen turvallisuus on perusta sille, että voimme rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaamme, huolehtia ihmisoikeuksista ja kansainvälisistä sopimuksista myös tulevaisuudessa. Ehdotettu laki on väline, joka auttaa meitä vastaamaan uusiin, aiemmin tunnistamattomiin uhkiin ja pitämään huolta maamme turvallisuudesta. Se ei ole askel taaksepäin, vaan askel kohti turvallisempaa tulevaisuutta.

Pia Hiltunen